Tunnin päästä alkaa ensimmäinen luento University of Aberdeenissä.
Luennot ovat aina maanantaisin ja tiistaisin. Kurssiin kuuluu 1 yksilötehtävä, 2 ryhmätehtävää, luennot ja kesäkuussa on tentti.
Palailen viimestään huomenna tunnelmien kera.
tiistai 29. tammikuuta 2013
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
Burns Supper
Perjantaina Skotlannissa vietettiin Burns Night -iltaa 1700-luvulla eläneen kansallisrunoilija Robert Burnsin kunniaksi. Burns oli verbaalinen virtuoosi, joka käytti sanansäiläänsä runoihin, lauluihin ja naisten kaatoon, onnistuen kaikissa kolmessa sangen menestyksekkäästi.
Runoja ja lauluja tälle veijarille kertyi elinaikanaan suuri määrä, tarkkaa lukua en itse tiedä mutta se on varmasti yleisessä tiedossa. Sen sijaan kukaan tuskin pystyy määrittämään tarkasti miekkosen lasten määrää, mutta ilmeisesti lähes jokaisessa Skotlannin kolkassa asuu Burnsin lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsia.
Niinpä myös me Lindan kanssa päätimme kunnioittaa tätä sankaria yleisen tavan mukaisesti, eli nauttimalla Burns Supper. Ehkäpä suurin syy aterian nauttimiseen ei kuitenkaan ollut ylitsevuotava kunnioitus itse runoilijaa kohtaan, vaan ennemminkin aterian herkullinen kokoonpano: haggista, black puddingia ja viskiä. Oikean kaavan mukaan kaikilla olisi myös kiltit yllään ja haggis leikattaisiin juhlallisin seremonioin säkkipillin soidessa. Meillä ei ehkä ihan täyden kaavan mukaan menty, mutta tärkeimmät ainekset olivat kuitenkin kasassa: ruoka ja erityisesti viski.
Siinä ne komeilevat: oikealla haggis, vasemmalla black pudding, taustalla Tullibardine single malt ja paikallinen ale. Mitään vihreän sävyjä ei lautaselta löydy, ei tietenkään.
Haggis kaikessa herkullisuudessaanhan koostuu lampaan maksasta, keuhkoista, sydämestä ja ihrasta, jotka muussataan pieniksi paloiksi, maustetaan, sekoitetaan kaurahiutaleiden kanssa ja paistetaan lampaan mahalaukussa. Black pudding on käytännössä verimakkaraa. Ja maukasta oli! Tämä oli tosin kirjoittajan mielipide, Lindalta kysyttäessä vastaus saattaisi ohuesti muuttua. Ohuesti.
Muuten viikonloppu kului melko rauhallisesti. Lauantaina oli ulkona komea keli, +4 ja aurinkoista, joten käytiin vähän lenkkeilemässä rannalla ja sitten Aberdeenissa katsomassa Gangster Squad, kunnon vanhanajan gangsterielokuva. Asiallista räiskintää ja juonikin oli ihan kohtuullinen, Lindalle taisi tosin riittää jo Ryan Goslingin läsnäolo. Tänään ollaan käyty Cruden Bayssa pyörimässä ja salilla kyykkimässä. Tällaista siis tänä viikonloppuna.
Runoja ja lauluja tälle veijarille kertyi elinaikanaan suuri määrä, tarkkaa lukua en itse tiedä mutta se on varmasti yleisessä tiedossa. Sen sijaan kukaan tuskin pystyy määrittämään tarkasti miekkosen lasten määrää, mutta ilmeisesti lähes jokaisessa Skotlannin kolkassa asuu Burnsin lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsia.
Niinpä myös me Lindan kanssa päätimme kunnioittaa tätä sankaria yleisen tavan mukaisesti, eli nauttimalla Burns Supper. Ehkäpä suurin syy aterian nauttimiseen ei kuitenkaan ollut ylitsevuotava kunnioitus itse runoilijaa kohtaan, vaan ennemminkin aterian herkullinen kokoonpano: haggista, black puddingia ja viskiä. Oikean kaavan mukaan kaikilla olisi myös kiltit yllään ja haggis leikattaisiin juhlallisin seremonioin säkkipillin soidessa. Meillä ei ehkä ihan täyden kaavan mukaan menty, mutta tärkeimmät ainekset olivat kuitenkin kasassa: ruoka ja erityisesti viski.
Siinä ne komeilevat: oikealla haggis, vasemmalla black pudding, taustalla Tullibardine single malt ja paikallinen ale. Mitään vihreän sävyjä ei lautaselta löydy, ei tietenkään.
Haggis kaikessa herkullisuudessaanhan koostuu lampaan maksasta, keuhkoista, sydämestä ja ihrasta, jotka muussataan pieniksi paloiksi, maustetaan, sekoitetaan kaurahiutaleiden kanssa ja paistetaan lampaan mahalaukussa. Black pudding on käytännössä verimakkaraa. Ja maukasta oli! Tämä oli tosin kirjoittajan mielipide, Lindalta kysyttäessä vastaus saattaisi ohuesti muuttua. Ohuesti.
Muuten viikonloppu kului melko rauhallisesti. Lauantaina oli ulkona komea keli, +4 ja aurinkoista, joten käytiin vähän lenkkeilemässä rannalla ja sitten Aberdeenissa katsomassa Gangster Squad, kunnon vanhanajan gangsterielokuva. Asiallista räiskintää ja juonikin oli ihan kohtuullinen, Lindalle taisi tosin riittää jo Ryan Goslingin läsnäolo. Tänään ollaan käyty Cruden Bayssa pyörimässä ja salilla kyykkimässä. Tällaista siis tänä viikonloppuna.
torstai 24. tammikuuta 2013
Aboot Glasgow
Oltiin viikonloppuna Glasgowssa käymässä. Oli muuten aika
cooli paikka. Emme olleet etukäteen suunnitelleet kauheesti mitä tahdomme
tehdä ja nähdä, joten aika löysin rantein sitten viikonloppu
sujui.
Perjantaina lähdimme jo hyvissä ajoin
ajamaan kohteeseen. Automatka meni mukavasti Spotifyta kuunnellessa ja
pääsimme kokemaan lumisateessa ajamisen kesärenkailla. Näillähän ei siis
ole talvirenkaita, tai jos on niin ne eivät ole paljon käytettyjä.
Onneksi lunta ja miinuskeliä kesti vain noin 20 minuuttia kolmen ja
puolen tunnin matkasta. Ja ennekuin lähdimme matkaan kävimme postissa hakemassa meille tulleen paketin. Siellä oli mun kaasoilta ihania lahjoja, love you girls!
Yövyimme Ingram
Streetillä, Mercure -hotellissa. Ei mikään hääppönen hotelli, mutta
olipahan katto pään päällä. Kaksi yötä maksoi noin sata puntaa, joten ei
se kalliskaan ollut.
Kävimme italialaisessa
syömässä risottoa ja pastaa. Ihan ok safkat, en nyt millään muista
paikan nimeä. Siitä jatkoimme drinkeille Blue Dog cocktailbaariin.
Baarimikot valmistivat todella maukkaita drinkkejä samaan aikaan kun
pianisti soitti mm. Elton Johnin Rocket Manin. Loistava biisi. Tutustuimme siinä sitten
kolmeen Glaswegian kundiin ja ilta meni oikein mukavasti drinkkejä
hörpiten.
Lauantaina lähdimme aamupalalle
läheiseen hotelliin, jota eilinen tuttavuus oli meille suositellut. Mun
maukas leipä sisälsi lihaa, suolakurkkua, piparjuuritahnaa ja hyvää
majoneesia, ja kas syötäni sen ei pienestä päänsärystä ollut
merkkiäkään.
Suuntasimme maailman kolmanneksi vanhimmalla metroverkostolla (Lontoo ja Budapest ovat vanhempia) Kelvingrove
Art Gallery and Museumiin Glasgown Westendiin. Oli taas kerran mukavat
pari tuntia. Museossa on taideteoksia eri aikakausilta sekä muita
luonto- ja kulttuuriaiheisia esineitä ja teoksia.
Nälän
iskettyä otti Jude perinteiseen tapaan Yelpin tai Tripadvisorin apuunsa
ja hetken päästä masumme täyttyi meksikolaisella ruualla.
Tästä
jatkoimme West Endissä sijaitsevalle Ashton Streetille,
mukulakivikadulle drinkeille. Grosvenor Cafe oli trendikäs ja kivasti
sisustettu mesta. Ashton street on must-see Glasgowssa. Pienellä
kadun-pätkällä on kymmeniä pubeja, ravintoloita, leffateatteri ja
iltaisin on paljon menoa ja vilskettä.
Jatkoimme
täältä hotellille mun ensimmäisen brittijuorulehden kera. Joo, ajattelin
että lomalla saan osta yhden näistä kymmenistä paikallisista 7 päivää
-lehdistä. Nyt sitten tiedän paljon jengi on laihtunut ja lihonnut ja
onko Taylor Swift ja se One Direction dude vielä yhdessä. Repikää siitä.
Reissun
kohokohta oli kyllä kun mentiin Broadcastille katsomaan Edinburghlaista
räppitrioa, Young Fathers. Heillä oli Tape albumin levyjulkkarit. Ennen
keikan alkua siellä oli tarjolla punaisesta messinkiastiasta kanaa ja
riisiä. Aikamoista. Illan keikka oli todella energinen ja pienessä
kellarissa oli todella kova fiilis.
Kamera ei ollut
mukana, mut onneksi Judella on kuvia kännykässä.
Sunnuntaina Jude lähti
Transportation museoon. Sieltä esim. toi nippelitieto tosta metrosta :)
Sillävälin mä kävin shoppailemassa, saldona pari Therese Sennerholtin
korttia. Näitä kortteja löytyy mm. Olkkarista jonka jo aiemmin
mainitsin. Mulla oli myös idea laittaa näitä osuvia tekstejä Save the
Date -kortteina, mutta päädyttiin sitten toiseen ratkaisuun.
Oli
taas vaihderikas viikonloppu ja voin vaan todeta, että on aika upeeta
pystyy kokemaan näin paljon Skotlantia ja Britannia. Vaikka välillä arki
onkin rankkaa ilman perhettä ja ystäviä, on tämä ulkomaankomennus sen
arvoista. Kohtahan on heinäkuu ja löydämme itsemme landelta rose-lasi ja
kylmä Koffi kädessämme.
Aurinkoa ja iloa teille kaikille.
Tässä palaa petskiä kauneimmillaan.
besitos.
tiistai 15. tammikuuta 2013
D-vitamin
Tänään saimme herätä valkoiseen Peterheadiin!
Aloitin päiväni reippaalla kävelyllä aurikoista rantaa
pitkin. Tykkään kun saa D-vitamiinia muualta kuin purkista. Lempipuuhani noilla
kävelyillä on tervehtiä ja katsella koiria. Tänään tapasin kaksi vanhaa
kultaistanoutajaa ja heidän pappara-isäntänsä, myöhemmin myös viisi kuukautta
vanha mäyräkoira juoksi mua vastaan. Se hyppi ja pomppi ja pussaili. Sainkin
hieman lohdutusta mun koti-ikävään. Joo, sitä on nyt lähiaikoina ollut
liikkeellä. Luultavasti tämä on yksi ihan perusaskel kulttuurishokissa. Nyt
nimittäin arki alkaa olemaan aika rutiinimaista ja alkuhehkutus on laantumassa.
Olen myös tehnyt vähän töitä ja siivonnut. Mun perhe ja
ystävät siellä kotona ei varmaan usko korviaan kun kerron, että musta on tullut
pieni siivousfriikki. Tykkään kun paikat on kunnossa ja jopa vaatekaappinikin
on ihan spit-spot. Jussi juuri yksi päivä tuumasi, että olin Sturenkadulla sanonut,
että sitten kun meillä on iso koti niin lupaan siivoa ja laittaa ruokaa.
Näköjään tää mimmi pitää lupauksensa.
Treffit Aberdeenin yliopiston koordinattorin kanssa viime viikolla meni vähän puihin. Koordinaattori
unohti ilmoittaa minulle, että hänellä on muita menoja. Tapasin nyt kuitenkin
hänen kolleegansa ja hän osasi vastaa johinkin minun kysymyksistäni. Palautin kuitenkin
hakemukseni ja toivottavasti sieltäpäin palaillaan piakkoin. Kävin samalla
yliopiston kirjastossa ja tuli vähän Vaasan Tritonia mieleen. Moderni lasirakennus,
7. kerrosta ja paljon nuoria opiskelijoita. Luulen, että tulen viihtymään
siellä tämän kevään aikana.
Perjantaina on tarkoitus lähteä Glasgowhon. Ollaan jo vähän
suunniteltu viikonlopun menoja ja Glasgowhan on tunnettu hyvästä livemusasta,
joten lauantaille olisi suunnitteilla Rebekka Karijordin keikka.
Huhti-toukokuun vaihteessa me saadaan muuten D-vitamiinia mm. Lissabonista, ei mulla muuta.
besitos.
sunnuntai 13. tammikuuta 2013
Snow, sea and malt
Tämä viikonloppu kului pitkälti ulkoilun parissa. Lauantaina köröteltiin aamusta puolentoista tunnin päähän Bennachien kukkuloille. Vuoriksi niitä ei oikein kehtaa sanoa, korkeutta on reilut 500 metriä, mutta koska ympäröivä maasto on matalaa niin ne erottuvat selkeästi ja niiltä on hienot näköalat. Tai niin meille on kerrottu, pilvet olivat sen verran alhaalla että meidän näköalat ulottuivat 50 metriä eteenpäin. Sen verran kukkuloilla oli kuitenkin korkeutta että ylhäällä oli lumi maassa ja tuli myös kotoisa olo kun onnistuin jäädyttämään sormet huipulla.
Sormet sulivat kuitenkin nopeasti kun pääsimme kotiin ja sain eteeni Lindan kotitekoisen burgerin ja English Pale Alen. Täällä on niin monta erilaista olutta, että vaikka joka päivä joisi eri oluen ei silti tulisi maistettua kuin murto-osa siitä mitä tällä maalla on tarjottavana mallasosastolla. Yritys on kaikesta huolimatta ollut kova, ja useampi kymmen erilaista olutta on jo tullut mahaan kaadettua. Viskejäkin on tullut maisteltua useampia, baarikaapissa uhkaavasti hupenevat tällä hetkellä Talisker ja Tullibardine, mutta suunnitelmissa on lisätä kokoelmaa lähiakoina. Ongelmana tuntuu olevan, että juomat kuluvat nopeammin kuin uusia ehtii ostaa.
Sunnuntaina suunnattiin ihan kotikylän viereen Bullers of Buchan -nimiseen paikkaan, josta löytyi komea romahtanut luola. Tarkoitus oli kävellä pitempäänkin rannikkoa pitkin, mutta sitten Skotlannin tuuli alkoi puhaltaa ja meidän erävarustus muuttui hyvin nopeasti alimitoitetuksi. Visiitti jäi siis tällä kertaa varsin lyhyeksi.
Sormet sulivat kuitenkin nopeasti kun pääsimme kotiin ja sain eteeni Lindan kotitekoisen burgerin ja English Pale Alen. Täällä on niin monta erilaista olutta, että vaikka joka päivä joisi eri oluen ei silti tulisi maistettua kuin murto-osa siitä mitä tällä maalla on tarjottavana mallasosastolla. Yritys on kaikesta huolimatta ollut kova, ja useampi kymmen erilaista olutta on jo tullut mahaan kaadettua. Viskejäkin on tullut maisteltua useampia, baarikaapissa uhkaavasti hupenevat tällä hetkellä Talisker ja Tullibardine, mutta suunnitelmissa on lisätä kokoelmaa lähiakoina. Ongelmana tuntuu olevan, että juomat kuluvat nopeammin kuin uusia ehtii ostaa.
Sunnuntaina suunnattiin ihan kotikylän viereen Bullers of Buchan -nimiseen paikkaan, josta löytyi komea romahtanut luola. Tarkoitus oli kävellä pitempäänkin rannikkoa pitkin, mutta sitten Skotlannin tuuli alkoi puhaltaa ja meidän erävarustus muuttui hyvin nopeasti alimitoitetuksi. Visiitti jäi siis tällä kertaa varsin lyhyeksi.
Kotimatkan varrelta löytyi vielä todella tyylikkään otsatukan omaavia Ylämaan
härkiä. Pieni trimmaus saattaisi olla paikoillaan. Ensi viikolla
lähdetään tsekkaamaan mitä Glasgowlla on tarjottavana.
keskiviikko 9. tammikuuta 2013
Wednesday is a sunny day
Alkuviikko
on alkanut oikeen mukavasti. Olen tehnyt vähän töitä Suomeen ja
graduillut. Voi sitä ahdistuksen määrä kun lukee teoriaosuuttaan.
Tänään
on ollut arska täällä Peterheadissä moikkaamassa ja sehän kutsui mut ulos lenkille. Meillä oli mukavaa. Uskon
etten voi kyllästyä tuohon merimaisemaan, niin rauhallista ja kaunista.
Oltiin marraskuussa viikonlopun vietossa Aberdeenissä ja sattumalta olimme yliopistolla juuri silloin kuin opiskelijaryhmä soitti säkkipillejä.
Huomenna
kello 10 minulla on treffit kurssikoordinaattorin kanssa University
of Aberdeenissä. Aion lukea yhden yrittäjyyskurssin nyt kevään aikana.
Luentoja on noin 2 kertaa viikossa ajalla helmi-kesäkuu, joten saan minäkin vähän lisäohjelmaa
mun arkeen.
Viikonlopuksi ollaan suunniteltu patikointia jossain lähistöllä.
Tällä
viikolla varmistui myös että Jude voi pitää lomaa huhti-toukokuun
vaihteessa, joten nyt suunnitellaan reissua jonnekin lämpimään. Haluaisimme viettää päivämme jotenkin näin...
besitos.
maanantai 7. tammikuuta 2013
Queen Street
Ja taas meni yksi viikonloppu, se oli meidän 10 viikonloppu Briteissä. Aika se vain lentää.
Vähän fotoja meiän kodista ja tarinoita viikonlopulta.
Viikonloppuun kuului urheilua, leffaa ja mukavaa hengailua kotona.
Käytiin katsomassa Life of Pi 3D -elokuva. Monet ovat kehottaneet lukemaan kirjan, mutta emme raaskineet odottaa ja lauantaina köröttelimme Aberdeeniin leffaan. Oli kyllä todella hieno elokuva, visuaalisesti makein leffa pitkään aikaan.
Jude kävi samalla reissulla parturissa ja nyt sillä on siisti ja lyhyt (insinööri-)tukka.
Sunnuntaina käytiin salilla ja tehtiin hyvää ruokaa. Jude on ostanut uimalasit ja vetelee kun Phelpsi konsanaan Peterheadin uimahallin altaassa. Hyvä Jude!
Tuon värikkään Helsinki -kortin löysin yhdestä pikkuliikkestä Vaasankadulla, Fox & Rabbit
ja toi Keep calm -kortti on melkein yhtä pakollinen täälläpäin kuin ruisleipä Suomesssa. Sekin on raahattu Suomesta saakka, se taas toisesta ihastuttavasta kivijalkaliikkestä Mariankadulta, Mariankadun olkkari. Tulipa ikävä Helsinkiä.
Näissä tähtilakanoissa me toivotellaan toisillemme Hyvää yötä. Yöpöydällä loistaa Iittalan Kastehelmi kynttilälyhty ja tällä hetkellä lasipullon ruusu on vaihtunut keltaisiin neilikoihin.
Täälläpäin ulkona on jopa +10 astetta, joten olen vähän kevätfiilareissa. Mutta niin taitaa moni muukin jo olla :)
Kuningattaren kadulta terkkuja kaikkialle!
besitos.
Vähän fotoja meiän kodista ja tarinoita viikonlopulta.
Käytiin katsomassa Life of Pi 3D -elokuva. Monet ovat kehottaneet lukemaan kirjan, mutta emme raaskineet odottaa ja lauantaina köröttelimme Aberdeeniin leffaan. Oli kyllä todella hieno elokuva, visuaalisesti makein leffa pitkään aikaan.
Jude kävi samalla reissulla parturissa ja nyt sillä on siisti ja lyhyt (insinööri-)tukka.
Sunnuntaina käytiin salilla ja tehtiin hyvää ruokaa. Jude on ostanut uimalasit ja vetelee kun Phelpsi konsanaan Peterheadin uimahallin altaassa. Hyvä Jude!
Tuon värikkään Helsinki -kortin löysin yhdestä pikkuliikkestä Vaasankadulla, Fox & Rabbit
ja toi Keep calm -kortti on melkein yhtä pakollinen täälläpäin kuin ruisleipä Suomesssa. Sekin on raahattu Suomesta saakka, se taas toisesta ihastuttavasta kivijalkaliikkestä Mariankadulta, Mariankadun olkkari. Tulipa ikävä Helsinkiä.
Näissä tähtilakanoissa me toivotellaan toisillemme Hyvää yötä. Yöpöydällä loistaa Iittalan Kastehelmi kynttilälyhty ja tällä hetkellä lasipullon ruusu on vaihtunut keltaisiin neilikoihin.
Täälläpäin ulkona on jopa +10 astetta, joten olen vähän kevätfiilareissa. Mutta niin taitaa moni muukin jo olla :)
Kuningattaren kadulta terkkuja kaikkialle!
besitos.
perjantai 4. tammikuuta 2013
Mind the gap
Hyvää uutta vuotta 2013!
Meidän osalta vuosi loppui ja alkoi Lontoo-cityn sykkeessä. Meidän asunto oli loistavalla sijannilla, joten päästiin double deckereiden sekä tuben että pikkujalkojemme voimin joka puolelle tätä Iso-Britannian pääkaupunkia.
Ei tarvinnut joka päivä stressaa milloin aamupala tarjoillaan ja että mitkä nähtävyydet ovat nähtävä juuri tänään, eli loistavaa että matkamme kesti jopa 10 päivää ja että saimme yöpyä kaverimme asunnossa.
Keittiömme.
Kuvia Kensington Parkista, Notting Hillistä ja kotikatumme pubista. Pubin ulkoseinään oli kiinnitetty 53 joulukuusta. Toinen erittäin tärkeä fakta on myös se, että tässä samaisessa pubissa, minä Linda, join ensimmäisen kokonaisen pinttini, taisi olla pale ale. Brittiolut on todella maukasta.
Ruoka - mikä ihana tekosyy!
1. Löysin Skandium-liikkeestä panttereita. Skandium on skandinaavialaista muotoilua myyvä putiikki.Paljon Iiitalaa ja Marimekkoa.
2. Käytiin lounaalla ihastuttavassa ravintolasssa. Täällä syödään noita ruusukaaleja todella paljon jouluaikaan. Ihan todella koukuttavia.
3. Käytiin Windsorissa ja Etonissa moikkaamassa meidän ystävää Barcelona ajoiltamme. Windsorin linna tuli tutuksi ja käytiin vilkaisemassa myös yhtä maan arvostetuimpia yksityiskouluja, Eton College. Muuan muussa kaksi edellistä pääministeriä ovat käyneet tämän koulun ja maan prinssit, William ja Harry. Tämä Eton mess on kuuluisa paikallinen jälkiruoka.
4. Käytiin South Bankin puolella ja tutustuttiin Borough marketiin. Todella symppis mesta. Tässä minä syön paikanpäällä valmistettua tomaatti-, chili-, paprikakeittoa. Jussi sensijaan nautti possupatongin.
Kuviahan meillä tältä reissulta on parisen sataa ja kokemuksia pitkälti yhtä paljon.
Kiitos vanhemmat loistavasta joululahjasta - Lion King-musikaali. Ehdottomasti yksi reissun kohokohdista. Kiitos Lontoo sinun kaikista maukkaista ravintoloista, söimme niin herkullista ruokaa. Ruokalistaamme kuului brittiläinen-, kreikkalainen-, espanjalainen-, suomalainen-, persialainen-, italialainen-, libanolilainen-, japanilainen- ja thaimaalainenruoka.
Koettiin mm. Notting Hill, Chelsea, Oxford Street, Harrods, Leicster Sq., Kensington, Winter Wonderland, Hyde Park, Camden Market, Buckingham Palace, Westminister Abbey, Big Ben, Tower bridge, Tate Modern, Soho...
Niin ja yhtenä sateisena päivän vietimme 3 tuntia National History Museumissa.
Left a piece of my heart - yet again - in this wonderful city.
Meidän osalta vuosi loppui ja alkoi Lontoo-cityn sykkeessä. Meidän asunto oli loistavalla sijannilla, joten päästiin double deckereiden sekä tuben että pikkujalkojemme voimin joka puolelle tätä Iso-Britannian pääkaupunkia.
Ei tarvinnut joka päivä stressaa milloin aamupala tarjoillaan ja että mitkä nähtävyydet ovat nähtävä juuri tänään, eli loistavaa että matkamme kesti jopa 10 päivää ja että saimme yöpyä kaverimme asunnossa.
Keittiömme.
Kuvia Kensington Parkista, Notting Hillistä ja kotikatumme pubista. Pubin ulkoseinään oli kiinnitetty 53 joulukuusta. Toinen erittäin tärkeä fakta on myös se, että tässä samaisessa pubissa, minä Linda, join ensimmäisen kokonaisen pinttini, taisi olla pale ale. Brittiolut on todella maukasta.
Ruoka - mikä ihana tekosyy!
1. Löysin Skandium-liikkeestä panttereita. Skandium on skandinaavialaista muotoilua myyvä putiikki.Paljon Iiitalaa ja Marimekkoa.
2. Käytiin lounaalla ihastuttavassa ravintolasssa. Täällä syödään noita ruusukaaleja todella paljon jouluaikaan. Ihan todella koukuttavia.
3. Käytiin Windsorissa ja Etonissa moikkaamassa meidän ystävää Barcelona ajoiltamme. Windsorin linna tuli tutuksi ja käytiin vilkaisemassa myös yhtä maan arvostetuimpia yksityiskouluja, Eton College. Muuan muussa kaksi edellistä pääministeriä ovat käyneet tämän koulun ja maan prinssit, William ja Harry. Tämä Eton mess on kuuluisa paikallinen jälkiruoka.
4. Käytiin South Bankin puolella ja tutustuttiin Borough marketiin. Todella symppis mesta. Tässä minä syön paikanpäällä valmistettua tomaatti-, chili-, paprikakeittoa. Jussi sensijaan nautti possupatongin.
Kuviahan meillä tältä reissulta on parisen sataa ja kokemuksia pitkälti yhtä paljon.
Kiitos vanhemmat loistavasta joululahjasta - Lion King-musikaali. Ehdottomasti yksi reissun kohokohdista. Kiitos Lontoo sinun kaikista maukkaista ravintoloista, söimme niin herkullista ruokaa. Ruokalistaamme kuului brittiläinen-, kreikkalainen-, espanjalainen-, suomalainen-, persialainen-, italialainen-, libanolilainen-, japanilainen- ja thaimaalainenruoka.
Koettiin mm. Notting Hill, Chelsea, Oxford Street, Harrods, Leicster Sq., Kensington, Winter Wonderland, Hyde Park, Camden Market, Buckingham Palace, Westminister Abbey, Big Ben, Tower bridge, Tate Modern, Soho...
Niin ja yhtenä sateisena päivän vietimme 3 tuntia National History Museumissa.
Left a piece of my heart - yet again - in this wonderful city.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)